Kiirettä on pitänyt, mutta tällä viikolla ollaan sentään ehditty treenailemaan lähes joka päivä (paitsi kahtena, kun en edes ehtinyt lenkille koirien kanssa..). Treenit ovat menneet hyvin (jopa perjantain syysmyräkässä!), joten olin aika optimistisin mielin päivän toko-kokeen suhteen. Paikallamakuun suhteen olin luottavainen, vaikka Capsi maanantain UMN:n treeneissä yllättäen nousikin ylös istumaan, liike ei kuitenkaan tunnu yhtään vaikeammalta kuin alokkaassakaan. Seisominen ja maahanmeno seuraamisen yhteydessä ei ole nyt menneet sekaisin, mutta seisomaan jääminen on muuten tuntunut vaikealta. Lähinnä ongelmia on aiheuttanut Capsin kääntyminen mennessäni sen taakse, mutta loppuviikosta ja juuri ennen koetta myös itse pysähtyminen tuntui olevan vaarassa. No, kai nyt yksi liike saa tuntua epävarmalta tässä vaiheessa? Kaukokäskyissä aikaisempi varmuus ja liikkeiden puhtaus tuli takaisin (missä lie luurasivatkin viime viikolla). Luoksetulon pysäytykseen vaihdoin käskyksi käsimerkin, koska se toimi aivan loistavasti, kun taas suullinen käsky ei välttämättä toiminut lainkaan. Ei uskoisi että päätökseen käsimerkin paremmuudesta tultiin ulkona pimeässä, mutta palloilla on maaginen pysäyttävä voima :-) Hyppyestettä emme ole treenanneet avoimen vaatimaan kuosiin kuin sen yhden kerran syyskuussa UMN:n treeneissä. Ennen tämänpäiväistä koetta pääsimme kuitenkin kokeilemaan kehän laidalla ja meni suht mukavasti, kaksoiskäskyn tarvetta tosin tämän suhteen hieman ennakoin. Noutokin on mennyt hyvin, ainut jännitys siinä, että kuinka paljon Capsin takamus liikkuu noutokapulaa heitettäessä.

Niin, no ne jotka jo ehtivät lukemaan päivän tulokset arvaavat varmaan että tässä vaiheessa ohjaajaa harmittaa ;-) Ironista, että ainut epävarma liike toi kympin ja töpeksintää tuli "kivoimmissa" liikkeissä, noudossa, hypyssä ja tällä viikolla erittäin varmana toimineessa maahanmenossa. Ehkä juuri siksi mokasin, kun oletin että nämä sujuvat hyvin. Tällainenhan ei valitettavasti aivan ennenkuulumatonta meillä ole, että ohjaajan liika varmuus pilaa koiran mahikset.

Illalla oli agilitytreenit, jotka oli erittäin antoisat. Nyt talvella treenit eivät ole ihan joka kerta olleet ihan niin loistavia, koska ryhmämme on melko iso eikä radalle välttämättä ole ehtinyt kuin kerran tai korkeintaan kaksi. Tänään kuitenkin puolet ryhmästä oli poissa ja kumpikin kouluttaja oli paikalla, joten aika luksustilanne! Matin rataharjoituksessa opin uutta käsien käytöstä (jes!) ja lisäksi vähän uutta valssista (että oli vaikeaa, vaikka on jo kauan ajatellut osaavansa valssata). Lauran kontaktitreeneissä mentiin keinua ja A-estettä ja etenkin keinusta tuli uutta ideaa. Laura on muuten Capsin suuri idoli, mutta Laura taitaa viedä kaikkien koirien sydämet :-).

Jos tänään oli Capsin päivä, niin eilinen oli kyllä Chilin. Kirjoitin takautuvasti eilisestä eilisen päivän kohdalle.

Capsi, Kouvola: AVO3