powered by enchrome

Ferrafox päiväkirja

Näytä 
Etsi 
Edellinen kuukausi
Syyskuu 2004
1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30
Lokakuu 2004
1 2 3
4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17
18 19 20 21 22 23 24
25 26 27 28 29 30 31
Marraskuu 2004
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30
Seuraava kuukausi

La 02.10.2004
Agility
 
Ke 13.10.2004 Syysloma Vaasassa
Capsi: 2 vuotta 1 kk, Chili: 6 kk
  Su 17.10.2004
Viikonloppukuulumiset

Terveisiä Vaasasta! Koulusta hieman vapaata, joten oli mahdollista viettää pidennetty viikonloppu (pe-ti) Vaasassa. Reissuun yhdistimme retken pohjoiseen, eli Kokkolaan, jossa kävimme kokeilemassa jos tokosta olisi mahdollista saada se kolmas aloykkönen. Harmillisesti kyllä emme olleet ehtineet treenaamaan lainkaan sitten viime kokeiden, viime viikolla oli kiirettä niin paljon että Kai sai hoitaa lenkittämisetkin. Lähinnä olin toivonut että onnettomalle seuraamisellemme olisi saanut jotain tehtyä. Edelliset tulokset tulivat kuitenkin niin helposti, että tavoitteet olivat edelleen korkealla. Tällä kertaa ei sitten onnistanut, saimme tyytyä ALO2-tulokseen. Tulokset ja selostukset tulospörssissä. Kokeessa tapasimme Neron (Mäkiharjun Nero-Patti) omistajineen. Neroakaan ei onnistanut kokeessa, mutta me olimme myytyjä, todella hurmaava uros! Koska Kokkolassa oli *todella* kylmä emme voineet jäädä odottamaan voittajaluokassa myöhemmin hienosti menestynytttä Leeviä (Mäkiharjun Huoleton-Hemmo). Harmi!

Paluumatkalla Kokkolasta piipahdimme Koivulahdessa ja kävimme lenkillä Zebin, Lenan ja Svanten kanssa. Sää oli aivan upea, joten oli kiva lenkkeillä! Punaturkeilla oli metsässä oikein hauskaa. Onneksemme emme törmänneet hirvenmetsästäjiin, joita oli liikkeellä sankoin joukoin.

Loma hurahti nopeasti ohi. Viikonloppuna emme uskaltautuneet uudelleen metsään juuri hirvenmetsästyksen takia, mutta maanantaina kävimme Öjbergetillä. Muuten lähinnä rentouduimme.

Loman loppuun saatiinkin sitten draamaa. Tavaroita autoon pakatessa meinasi käydä huonosti, kun Capsi ja Chili juoksivat pihalla toisiaan jahdaten. Pihan ohittava tie ei ole mikään läpikulkutie, joten liikennettä ei ole kovinkaan paljon. No, eikö sieltä sitten kuitenkin tullut postiauto juuri kun tyttöjen jahti oli parhaimmillaan... Onneksi mitään ei sattunut, mutta tuollaista läheltä piti-tilannetta en kyllä aiemmin ole kokenut. Täytyi ihan kiittää postinkantajaa varovaisesta ajotavasta. Edelleenkin "mitäjos"-ajatusten pyöriessä päässä on hyvin kiitollinen ja nöyrä olo. Tästä lähtien koirat toivottavasti muistaa pitää kiinni.