Flunssa hellitti, työrupeama loppui ja pääsimme lopulta joulunviettoon. Joulukin oli valkoinen ja välillä jopa aurinkoinen. Perinteisen jouluvieton lisäksi tuli Vaasassa myös tavattua oikein mukavia tolleri-ihmisiä :-) Tapasimme Eva-Lisan ja Agnetan luona ihananihania tolleripalleroisia sekä ennen että jälkeen joulun. Hyvä, että itsehillintä piti, eikä yksikään pentu unohtunut "vahingossa" taskuun. Kuvia vauveleista ehkä huomenna. Kiitokset vaan Tollerbayn väelle vieraanvaraisuudesta! Lisäksi tapasimme etukäteismainostuksen mukaisesti tollerit Baileyn ja Sagan isäntänsä kera. Bailey on Capsin ikäinen tyypillinen innokas tolleriherra, ja tälle pojalle Capsi uskalsikin sanoa suorat sanat tyttöjen käsittelystä. Otti kyllä korville Capsin "äksyily", mutta eihän niitä pojankloppeja voi loputtomiin sietää! Pikku Saga uskoi Capsia Baileynkin puolesta eikä yrittänyt juurikaan haastaa Capsia leikkimään, ja Capsikin taisi olla vähän hämillään kun oli niin erilaiset leikkikaverit samalla kertaa, ettei tyttöjen leikki päässyt juuri alkua pidemmälle, mutta ensi kerralla menee varmasti paremmin! Saga oli joka tapauksessa oikein hauska ja suloinen tapaus ja Irolle kiitokset teestä ja tortuista :-). Kolmas tolleritapaaminen tapahtui Koivulahdessa joulupäivänä. Teimme mukavan lenkin suloisen 4½ kk vanhan Zeb-pojan (Delin veli) ja omistajiensa kanssa. Capsilla oli niin hauskaa metsässä jo omin nokkinensa, ettei se juurikaan leikkinyt Zebin kanssa, ja Zeb puolestaan ei lähtenyt rauhallisena poikana haastamaan Capsia leikkimään, mutta Zebin omistajiin oli oikein mukava tutustua. Otetaan uusiksi kun olemme taas maisemissa :-)

Joulupukki ei tuonut Capsille kovin paljon lahjoja (luun ja joulu-Kongin), mutta Capsilla oli kuitenkin hauskaa. Melko huomaamaton Capsi oli mielestäni koko jouluaaton, otti selvästi rauhallisemmin kun viime vuonna pentuna, vaikka silloinkin toki meni hyvin. Kain siskonlasten kanssa oli Capsin mielestä taas todella hauskaa. Capsi sai leikkien lomassa tehdä temppuja ja treenaillakin. Lasten lähtiessä Capsi rupesi kerran jopa ulvomaan! Vaasassa on lasten lisäksi myös kissoja. Capsi oppi nopeasti löytämään kissojen ruokapaikat eri talouksissa ja aika monesti se pääsi myös kissanruualla herkuttelemaan. Naapurin huimasti kesästä kasvaneen Max-kissan kanssa Capsi pääsi myös hieman painimaan terassilla, vanhat leikit oli selvästi kummallakin tuoreessa muistissa! Kain äidin Lennu-kissa kiinnosti myös, mutta varmuuden vuoksi elukat pidettiin erillään.

Ehdittiin jouluna hieman treenaillakin. Repertuaari on edelleen suht' sama, ohjauksia, muistiharjoituksia ja hakua. Muistiharjoituksissa tein kerran helpohkon kolmoismuistiharjoituksen, heitin damit polulta yksitellen eri paikkoihin liikkuessamme eteenpäin ja kuljettuamme vielä vähän matkaa Capsi pääsi noutamaan ja taisi kyllä muistaa kaikki, koska sen verran nopeasti palautti. "Poluttomat" ohjaukset toimivat vain melko lyhkäisiä matkoja, mutta muuten Capsi on kyllä melko taitava.

Kotimatkalla pysähdyimme sukulaisten luona Laitilassa. Capsi hurmasi talon vanhan isännän, joka kehui Capsia koko ajan sekä kauniiksi että taitavaksi... Matkalla Åminneforsiin pysähdyimme vielä Benitan luona Kaarinassa. Dessy piti jööta Capsille keittiössään eikä Capsi luonnollisestikaan yrittänytkään panna hanttiin, rauhoitteli oppikirjamaisesti ja selvisikin tilanteesta hyvin. Åminneforsissa ei sitten tarvinnutkaan pohtia paljon, aika meni lepäillessä.