Kovin ovat olleet hätäisesti kirjoitettuja viimeiset merkinnät, eikä tämä ole poikkeus. Asiaahan ei paranna se että äskeinen teksti lähti bittiavaruuteen, kun kone kesken kirjoittamisen käynnistyi uudelleen...

Olen siis taas kotona, heinäkuussa koirajuttuja on joka viikonlopulle, mikä toki on tähän asti ainakin ollut vain mukavaa. Hyvä tuuri, ettei ole sattunut mitään viikonloppupäivystyksiä heinäkuulle. Huomenna suuntaamme auton Lempäälää kohti, koska siellä on yksi tolleristin suurtapahtumista, nimittäin TollerShow. Jos sää vain suosii, niin on ihan kiva päivä tiedossa. Capsilla tuskin kovin hyviä mahdollisuuksia junioriluokassa(kaan), koska on kovin keskenkasvuinen ja turkiton vielä, mutta ihan innolla näyttelyä silti odotetaan :-) Paikallahan ovat ns "kaikki".

TollerShow:n jälkeen lähdemme Vaasaan, Capsi ja Kai eivät ole olleet siellä koko kesänä, mutta nyt on siis aika :-). Vaasassa nautiskellaan (siis ne jotka eivät raada töissä...) ja m.m. poimitaan mustikoita. Seuraavana viikonloppuna lähdemmekin sitten lahden toiselle puolelle, ruotsalaisia tollereita katsastamaan ja suomalaisille hurraamaan, sillä siellä vuorossa Tollarspecialen, maailman suurin tolleritapahtuma, ellei sitten Kanadan Specialtyssa ollut enemmän? Kanadan Specialtyhan järjestetään vain joka toinen vuosi (viimeksi viime viikonloppuna Calgaryssa), ja sehän olisi ehdottomasti koettava joskus...

Tänään olimme iltapäivän Tapiolassa shoppailemassa. Eniten ostoksia kertyi taas elukkaosastolta, uusi panta oli tarkoitus hankkia, mutta kun toivottua mallia ei ollut, niin mukaan tarttui sitten uusia leluja. Ostimme m.m. uuden frisbeen ja narun päässä olevan tennarin. Narutennarin pystyi pujottamaan taluttimen läpi, joten siitä sai mukavasti kaupunkiolosuhteissakin mukana pysyvän pallon. Kovin hauska tuo keksintö oli joka tapauksessa sekä meistä että Capsista.

Tapiolasta lähdimme viemään Naavan perheelle asuntomme avainta kasvienkastelua varten, joten Capsi pääsi pitkästä aikaa leikkimään Naava-kaverinsa kanssa. Alkuun Capsi oli aivan sekaisin ilosta ja yhtä hepulia koko tyttö, mutta kyllähän se siitä sitten rauhottui.